Viimeisetkin hampaat uunista ulos

Tänään oli Tomulla aikas rankka päivä. Päätimme yhdessä Mirvan kanssa poistattaa Tomun pentukulmahampaan, jonka edessä kasvoi jo lähes saman kokoinen pysyvä kulmahammas. Parempi katsoa kuin katua ja tehdä toimenpide ajoissa, jottei pysyvähammas kasvaisi vinoon. Soitin maanantaina eläinlääkärin ja sain jo seuraavalle päivälle ajan. Lääkärissä käyminen ei ole pojan mielestä ollenkaan kivaa, kenen mielestä edes olisi? Tomu hieman pisti hanttiin ovella mutta sitten reippain tassutteluin tuli kuitenkin itse sisälle. Häntä oli taas löysänä kippurana kohti maata, mutta muuten kyllä nuuskuteltiin paikkoja läpi. Eli ei tuo paikka ihan lukkoon saa :) hyvä siis niin.

Tomulle annettiin nukutusaine. Pitelin Tomua tiukasti sylissä kun lääkäri laittoi pistoksen. Tomu ei inahtanut eikä rimpuillut yhtään :) hurraa! Ja kymmenisen minuuttia myöhemmin, tuli uni. Meikäläinen passitettiin tunniksi haukkamaan raitista ilmaa vanhaan Raumaan ja sen jälkeen hain yhdessä Mikan kanssa Tomun kotiin. Oli poika kyllä melkoisen tokkurainen. Silmät olivat auki ja korvat liikkuivat, mutta muutoin oli aika reppana toinen. Kotiin kun päästiin, kääräisin Tomun peiton alle omaan petiinsä lääkärin ohjeiden mukaisesti. Noo ei mennyt kauan kun toiselle tuli kuuma ja loikkasi lattialle. Muutama askelkin tuli otettua olohuoneesta eteiseen ja takaisin hoipshoipshoiperrellen. Voi toista. Tavallaan hassun näköistä samalla ja saa hieman hymyilyttään.

Huh mikä päivä...

Ei mennyt kuin tunti ja Tomu alkoi voida paremmin. Merkkinä siitä poju hyppäsi omalle tähystyspaikalleen makuuhuoneessa. Ja toinen tunti kun oli kulunut, kävimme jo lyhkäisellä lenkillä. Eli hienosti on toipuminen operaatiosta sujunut. Väsynyt poika on edelleen eikä jaksa leikkiä kuten normaalisti, mutta huomenna on varmasti jo paljon reippaampi olo.

Tomulta poistettiin kulmahampaan lisäksi myös pari pentuposkihammasta, joten nyt on sitten täälläkin koko pentukalusto vaihdettu. Kysyin lääkäriltä myös Tomun etutassujen hiukan löysistä ranteista. Tämä kuulemma kuuluu pojan ikäisellä asiaan kun pituuskasvu on vauhdikkainta. Pomppuhyppykoikkaloikkimista tulisi siis nyt välttää ja liukastelua. Toivottavasti siis kasvun hidastuessa ja ikää lisää pukatessa ranteiden asento tiukentuu.

Nyt syödään jo puruluusiiliä terhakkaasti, tai ainakin nuollaan ja vähän nirhetään :)

Menestyksekästä äitienpäivää!

Tomu onnittelee äitiään, joka oli tänään hienosti Tampereen kv:ssä rotunsa paras narttu!!! Onnea! Ja hyvää äitienpäivää myös ;)

Vasemmalla ROP Yatsu ja oikealla VSP1 Saimi

Näyttelyn täyteinen viikonloppu

Ihana mikä viikonloppu takana. Perjantai-iltana käytiin Tomun kanssa viimeisissä näyttelytreeneissä ja kivaa oli. Poika on ruvennut selvästi huomaamaan, että nyt tapahtuu jotain kivaa ja erikoista kun pistän lenkkarit jalkaan. Käytän Tomun yleensä lyhkäisellä pissalenkillä ennen kuin lähdemme ajamaan kohti treenipaikkaa, mutta nyt Tomu alkaa vetämään autolle päin heti kun ovesta ulos pääsee :) Ai että sitä innostusta kun auton ovi vihdoin avataan ja saa hypätä kyytiin. Tomu näyttää nauttivan siitä, että mennään paikkaan, jossa on paljon koiria ja tekemistä. Toiminnan miehiä ;)

Sama autoinnostus oli yllä myös viikonloppuna kun kävimme Rauma Showssa Mikan ja Tomun kanssa turisteina. Lauantaina oli shibojen vuoro esiintyä, joten sen näkeminen oli pojan sosiaalistamisen ja totuttamisen lisäksi tavoitteena. Harmi, että kehään oli ilmoittautunut vain neljä shibaa. Mieluusti olisi pitempäänkin katsonut kippuroiden menoa. Muutoin kuljeskelimme aluetta ympäri, välillä laitoimme Tomun kevythäkkiin huilaamaan vilskeeltä ja taas välillä menimme hieman syrjemmälle suurimmasta hälinästä ettei poika parka stressaantuisi liikaa. Komeasti meni niin lauantaina ja sunnuntainakin. Pojan häntä pysyi terhakkaasti kippuralla ja vain ahtaimmat paikat saivat pikkusen väistöliikkeitä aikaan. Rohkea ja utelias tapaus :) Ja eiköhän se luottamus vieraisiin ihmisiinkin vielä synny kun annetaan paljon samantapaisia kokemuksia alle ja ajan tehdä tehtävänsä. Kärsivällisyys on tässä hommassa varmaankin se tärkein ominaisuus mitä emännältä ja isännältä vaaditaan. Itsekin tykkään tuosta näyttelyhulinasta, ainakin silloin kun ulkonäyttelyssä kelit on suotuisat. Lauantaina nimittäin satoi ja tihutti vettä melkein koko näyttelypäivän. Vielä kylmä tuuli siihen päälle niin ei kiva, ei yhtään. Onneksi shibat ovat suht. sään kestäviä ;) omistajilla olikin haastavampaa, heh. Sunnuntaina paistoi sitten aurinko. Onneksi, sillä päivän arvosteltavissa roduissa oli mm. kiinanharjakoiraa ja muita niukkaturkkisia rotuja. Halusin viedä Tomun uudelleen myös sunnuntaina paikan päälle ihmettelemään ja katsoa oliko lauantailta jäänyt jännitystä moisesta hälinästä. Pyh ja Pah tuhahtaisi Tomu varmasti tuossa lattialla jos tietäisi mitä nyt kirjoitan. Poika ei ollut moksiskaan edellispäivästä ja jopa kulki rohkeammin mukanamme. Suuren suuret rodut saivat vielä pienen aristusvaihteen päälle. Mutta mietippä omalle kohdallesi puolen metrin päässä jököttäisi Irlanninsusikoirauros (rauhallinen kuin mikä) ja itse olisit pikkuruinen shiba, joka ei ole moista ilmestystä koskaan nähnytkään. Ihan siis ymmärrettävää. Mutta näistä sitä kokemusta kartutetaan. Hieno viikonloppu siis tämän osalta takana ja mitä olisikaan näyttelyissä käyminen ilman pientä shoppailua. Mukaan tarttui Dogsterin harmaa puolikuristava nahkapanta, johon oli ommeltu hieno hopeanhohtoinen koristenauha. Varoiksi otin pannan kasvunvaralla kun tuntuu, että poika kasvaa silmissä ja että pantaa voisi käyttää enemmänkin kuin pelkät kuukauden päivät.

Muutoin viikonloppu meni päiväunia ottaen ja autonrenkaatkin tuli vaihdettua. Mitä sitä nyt sisällä istumaan kun kevät aurinko lämmittää ulkona niin mukavasti. Ensiviikolla on luvassa taas kaikkea kivaa, uutta ja jännää. Aloitamme Tokokokeilun Tomun kanssa tiistaina RKS:n vetämässä penturyhmässä eli Taso 0:n suoritus alkaa. Loppuviikosta lähden Tomun kanssa varmaankin keskiviikkoiltana Kangasalle vanhempieni tykö viikonlopuksi ja torstaina lähdetään yhteislenkille muiden tamperelaisshibojen kanssa. Toivottavasti tokon toinen kurssikerta ei satu samaan aikaan kun ollaan Kangasalla. Noh, sit vaan täytyy opetella itsekseen kotona, kun en halua enää siirtää Kangasalle menoakaan.

Ja ongelma(t) ratkaistu!

Kuvat katosivat siksi, että olin poistanut omalla puhelimellani kansiot, jotka sisälsivät kaikki blogiin lataamani kuvat... Tyhmästä päästä kärsii siis koko likka. Noh, kun on sateinen ja tylsä päivä eikä keksi mitään parempaa tekemistä niin latailen kuvat juttuihin takaisin. Siinä vaan on hommaa...

Mitäs muuta. Ollaan Tomun kanssa käyty tosiaan näyttelykurssilla, tänään on viimeinen kerta sen suhteen ja huomenna mennään ihmettelemään Rauma Show-koiranäyttelyyn vähän isomman näyttelyn ilmapiiriä :) Ja tapaamaan muita shiboja, jotka ovat näyttelyyn saapuneet.

Eilen kirosin kun huomasin illalla noin yhdeksän aikaan, että Rauman käyttö- ja seurakoiran tokokursseihin ilmoittautuminen oli alkanut 3 tuntia sitten. Noh ajattelin että meni jo. Tänään kuitenkin ajattelin, että soitanpa ja kysyn onko paikkoja pentuluokassa vielä jäljellä. Kannatti kerrankin! Saatiin paikka jo kaks kertaa täynnä olevasta ryhmästä ja ohjaaja sanoi että porukka jaetaan kahtia. Eli aloitamme tokoilun alkeet ensiviikon tiistaina :)

Tämmöistä tällä erää.