Saaristolaiskauteen!

Äitien päivän lähestyessä oli taas aika pakata kassit ja pussit väkineen autoon ja pyyhkäistä keveä 400 km Raumalta Kotkaan. Vaikka kesän tulon myötä myös vaatekassien pitäisi keventyä niin päin vastoin. Ajatuksenamme oli nimittäin veneillä muutamaksi yöksi Kotkan edustalla olevaan saaristoon. Tarkemmin ottaen Haapasaareen, jonne on noin 1,5 h venematka rannikolta. Siellä meitä jo odotti Mikan mummi, mahtavat rantakalliot ja merituulen tuoksu. Voisiko ollakaan parempaa tapaa viettää viikonloppua.

Tomun näkökulmasta saaristo ei ehkä ole se paratiisein paikka, sillä kuten kaikissa muissakin rannikon ja saaristojen alueille, myös haapasaaressa suorastaan vilisee punkkeja ja toki venematkatkin tuottivat pientä jännitystä pojalle sekä veneen keikkuminen pahoinvointia.

Pahaksi onneksi pääsimme matkaan vasta perjantaina iltapäivällä sillä usvainen keli saaristossa haittasi näkyvyyttä emmekä siten halunneet ottaa riskiä, että jotain sattuisi. Perjantaina iltapäivän kuluessa sumu kuulemma hälveni ja nousimme Mikan isän kauniiseen puuveneeseen. Matka kohti saaristoa voi täten alkaa :)

Kuvakavalkadin kera... ^^

Pikkusen poikaa jännitti mutta kyllä se siitä :)
Emännän sylissä oli turvallista olla.

Ja välillä katseltiin ja haisteltiin merta

Isännänkin syliin melkein nukahdettiin

Maissa! Iltalenkin aika

Auringonlaskussa kylpeviä saaristolaisia

Ja upeassa sellaisessa

Tomu keskittyessa auringon laskun tarkasteluun, sainpas
napattua toisesta suht hyvän poseerauskuvan ;)

Pilvien leikkiä

Uuteen aamuun herättiin utuisissa merkeissä

Vai johtuuko tämä vain unihiekkaisista silmistä ;)

Sään runtelemat puut... niissä on sitä jotain :)

Aava meri ja pikkuruinen shiba <3

Meri ja rantakalliot

Kotiin paluun aika. Kaksi silmäparein tähystettiin, jotta
ei satu törmäyksiä näin usvaisessa kelissä.

Haapasaari.. siellä jossakin

Mun reippaat merimiehet <3

Ja vihdoin maissa :)

Paluumatka sujui pääasiassa kylkikyljessä nukkuen <3

Reissu sujui siis hienosti. Tomusta tuli entistä rohkeampi laivakoira ja punkkejakaan ei tällä reissulla tarttunut kuin turkkiin neljä. Ja se on vielä vähän :D Juhannuksen tienoilla taas suunnataan meren toiselle puolen, joten katsotaan sitten mikä osuu saldoksi. Mutta ne öttimöntiäiset eivät meitä hidasta. Meri, mökki ja maisemat voittavat pienet pahat sata nolla :)