Taas ajeltiin Tomun kanssa kohti Turkua keskiviikkoiltapäivänä rally-tokokurssille. Lähdinpä taas aika viimetippaan liikkeelle, muutamia autoja tuli matkalla ohiteltua ja Tomuhan kertoi moisesta mielipiteensä perillä oksentamalla :( Tyhmä emäntä! Enskerralla lähden niin hyvissä ajoin ettei toisen tarvitse tulla matkapahoinvoivaksi. Harvemmin kun enää Tomu on pahoinvoinut autossa.
Ajattelin, että siinä meni sitten maahan meidän parhaat draivit tältä kerralta. Mutta eipäs mennytkään! Tomu oli edelleen innokkaana kuono maassa, mutta nyt otin asenteen että maatahan ei haistella siellä missä treenataan. Kiitos Jaana tsemppauksesta ja vinkeistä :) Homma alkoi sujua paljon paremmin ja liikkeitä tehdessä keskittyminen oli edelliskertaan huomattavasti paljon parempaa. Hyvä me! Ja hyvä Tomu! Tottakai poika vinkui välillä suuntaan taikka toiseen, mutta palkkasin aina kun huomio kiinnittyi meikäläiseen. Kyllä ne nakit maistuivat. Nyt oli todella hauskaa itellänikin, vaikkei täydellisiä vielä pitkään aikaan ollakaan. Paras kiitos on kuitenkin se, että toinen jaksaa ottaa kontaktia ja että tehdään yhdessä näitä juttuja pitäen hauskaa :) Emäntä on edelleen joidenkin kylttien kanssa hukassa, mutta eiköhän se tästä. Kun tiedän itse mitä tehdä niin eiköhän se Tomukin osaa hommat hienosti.
Kotiin opeteltavaksi tuli pitää koira joko istumassa tai maassa makaamassa ja itse kiertäen koira sillä välin. Tässä on harjoitusta kerrakseen. Ja edelliskerralla läksyksi tulleita juttuja tottakai tarvii harjoitella näiden lisäksi. Itseäni ihan nauratti kun kotona purin treenitaskuvyön, jossa oli yli puolet nakinpaloista vielä jäljellä. Noh eipä ainakaan namit kesken loppuneet ja hyvällä omalla tunnolla sai poikaa palkata. Innolla tästä siis eteenpäin ja kurssia jatkamaan. Vielä on kaksi kertaa jäljellä kahden viikon sisään. Kurssin jälkeen täytyy harkita jatkaisiko uudella kurssilla tai sitten kenties ilmoittautuisi vakiryhmään ;) Noh, katsotaan sitä sitten. Nyt nukkumaan. Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti