Kyllä oli kävelymatkan aikana paljon ihmeteltävää ja näin jälkeenpäin ajateltuna olisi varmaan pitänyt tehdä ensin vain tavallinen lenkki keskustaan päin, jotta matka ei olisi ollut ihan niin jännittävä. Asemakin oli jännä kokemus. Ihailevia katseita sateli joka puolelta ja heti kun päästiin istumaan bussia odottamaan niin kaksi matkahuollon työntekijää tuli Tomua katsomaan. Tomu otti loppujen lopuksi rauhallisesti tilanteen, mutta häntä ei ollut tavalliseen tapaan kauniilla kippuralla.
Bussiin päästiin ja matka alkoi. Tomu nukkui ensimmäisen puolen tunnin rauhallisesti ja ehdin jo ajatella että tämäpä sujuu hienosti :D ei pitäis nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tomu alkoi voida pahoin ja lopputuloksena oli päivän ruuat makuualustalle. Voi toista. Onneksi olin ottanut kakkapusseja mukaan niin sain kerättyä tavaran siihen. Tunnin matkan jälkeen oli edessä bussin vaihto Tampereen autoon Huittisissa. Se sujui mukavasti Tomu kainalossa. Matka jatkui ja taas puolen tunnin jälkeen poika oksensi toisen kerran. Ja matkaa oli jäljellä vielä tunti! Onneksi loppumatka sujui Tomulta leväten.
Tampereella pääsin vanhempieni kyydissä ja Tomu istui sylissäni. Mutta vain hetken sillä poika simahti muutamassa minuutissa syliini. Rankka matka takana. Kangasalle kotiin kun päästiin alkoi Tomu jo toipua matkan rasituksista ja vesikin maistui alkuihmettelyjen jälkeen hyvin :) Ja sitten olikin taas leikin ja hepuleiden aika ;)
Pakko vielä mainita, että kun lähdimme takaisin Raumalle taas bussilla niin nyt matka sujui hienosti, ruoka pysyi sisällä ja uni maittoi :) JES!
Tässä vielä meidän pikku matkalainen unten mailla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti